Jyväsjärven pohjoisrannan asuinalueet Aholaidasta Äijälänsalmeen muodostavat Jyväskylän XVI kaupunginosan, Halssilan. Alueen keskeinen maamerkki on Aittovuori, jonka rinteille asutus on pääosin sijoittunut. Asukasluku on n. 6 000. Aittovuoren maastossa sijaitsee myös suosittu Halssilan hiihtomaa, joka on osa yli 20 km:n pituista valaistua kuntopolku- ja latuverkostoa.
Halssilan nopea kehitys alkoi 1920-luvulla, kun Schaumanin Faneritehtaan ja Valtion Kivääritehtaan työläiset rakensivat talonsa nakertaen louhikkoisille rinteille. Alueen kehitystä ovat voimakkaasti muokanneet Pieksämäen ja Suolahden rautateiden rakentaminen 1890-1920 ja Vaajakosken moottoritien rakentaminen 1980-luvun alussa. Toinen merkittävä rakennusvaihe alkoi 1970-luvulla, jolloin kaavaratkaisuissa päätettiin säilyttää rinteiden pientalot, mutta radan varteen kaavoitettiin kerrostaloalueet. Myös Halssilanrinteen kaava on tältä ajanjaksolta.
Rauhaniemessä sijaitsee yksi Jyväskylän vanhimmista asutuista tiloista, jonka mailla on nykyisin Viherlandia-puutarhakeskus.
Ilmari Kosonen, metsänhoitaja: Halssilan nimestä
Ruotsalaissanastoa: Halssilan nimi tarkoittaa ’vuoriketjua’
Jyväskylässä Jyväsjärven pohjoisrannalla on kalliorinteillään kaupunginosa Halssila. Ja sen osana Halssilanrinne.
Jyväskylän pohjoisosassa, Jylhänperän kulmakunnalla on Hiidenjärven ja Vihtavuoren välissä korkea Halsvuori. Näiden nimien takana on ruotsinkielen sana ”hals” tarkoittaen noissa maastopaikkanimissä ’vuoriketjua’. Halsvuori tuli tunnetuksi kalliomaalauksistaan, jotka tutkija Timo Miettinen löysi v. 1979. Kallioon on maalattu kaksi ihmishahmoa ja muutama väriläiskä. On ainoa Jyväskylän kaupungin alueelta löydetty kalliomaalaus. Ja tiedetään myös, että Halsvuoren alla on Jyväskylän seudun vanhin varsinainen kaivos, josta on louhittu rautamalmia.
Mutta mitä tarkoittaa sana ”hals” noissa paikannimissä?
Suomalaisessa paikannimikirjassa 2007 ei nimeä Halssila erikseen mainita eikä selitetä.
Eri tietoaineistot Suomessa selittävät sanan ”hals” olevan ruotsin kieltä ja tarkoittavan yleensä jotain ’kapeikkoa’. Ruumiinosana ”hals” tarkoittaakin ’nielu, kaula, kurkku’. Ja tarkoittaa maastossa joko jotain suon kapeaa osaa, peltoa kapeikkokohdassa tai järven kapeikkoa. Tätä hals-sanaa on Suomen ruotsinkielisellä alueella sadoissa paikannimissä tuollaisina kapeikkopaikkoina. Joko suojuotteina, järven kapeikkoina tai muuten. Paraisilla on harjuniemi Halsudden ja sen lähellä talo Halssila.
Mutta mitä ’kapeikkoa’ on Halssilassa, Halssilanrinteessä tai Halsvuoressa? Ei mitään. Sillä noiden paikkojen nimissä sana tarkoittaa ’vuoriketjua’. Jollainen on sekä Halssila että tuo Halsvuori pitkänä vuorten jaksona Iso-Kuukkanen-järveen päätyen. Tutkija Stefan Brink on kirjoituksissaan Ruotsissa v. 1991 tuonut esiin, että sana tarkoittaa Tanskassa ’korkeampaa selännettä’, ’matalampaa, Islannissa ’pitkänomaista vuorenselännettä’ ja Suomen ruotsalaisseuduilla ’kapeaa maaselännettä’.
Suomen peruskartoilta löytyy muutamia Hals-alkuisia nimiä juuri tuollaisia paikkoja tarkoittaen. Keski-Pohjanmaan matalilta harjuilta löytyy noita Halssi-, Halsi-nimiä ja harjupaikkoja, joiden nimessä –halsi on loppuosana. Halsuan pitäjän nimessäkin on tuo sana hals ja siellä nimen takana on Kirkkoharju. Jylhänperän Halsvuori on juuri tuollainen pitkänomainen ’vuorten selänne’, jota sana Islannissa tarkoittaa.
Halssila on siis ’Vuorela’.
Tuollaiset ruotsalaissanat maastopaikkojen nimissä eivät ole varsinaisia lainasanoja. Kun ruotsalaisherrat aikoinaan omistivat hyvinkin laajoja maa-alueita, nuo valtaherrat nimesivät maastopaikkoja omalla sanastollaan. Ja tiluskarttoihin kirjattiin ruotsalaissanastolla maastopaikkojen nimiä. Ja siitä ne sitten jäivät pysymään paikannimissä, vaikka asukkaat suomalaistuivat täysin.